Livelähetykset
Tule mukaan jännittämään Roosa-poron vasomista – se tapahtuu todennäköisesti toukokuun aikana ja toivottavasti suorassa lähetyksessä
Jos luonto suo, lähetämme suorana syntymän ihmeen ja poronvasan ensimmäiset hetket.
Neljävuotias Roosa-poro kantaa vasaa vatsassaan ensimmäistä kertaa. Saaliseläimen kuuluukin olla vähän valppaana, kun aitaa lähestyy vieras: se koettaa arvioida videokuvaajan aikeita nuuhkimalla ilmaa kauempana.
Jätämme Roosan rauhaan sillä kantavat naarasporot eli vaatimet ovat herkkiä häiriötekijöille. Samasta syystä emme kerro missä Roosan vasonta-aita sijaitsee.
Roosa on pudottanut jo sarvensa, jotka yleensä putoavat vasta vasomisen jälkeen. Se ei kuitenkaan vielä osoita merkkejä siitä että vasominen olisi lähellä. Roosan omistaja on siitä tyytyväinen, sillä talvi ei ole vielä osoittanut väistymisen merkkejä. Vaikka vasotusaidassa ollaankin, olosuhteet ovat pienelle vasalle vielä armottomat.
Vappuna vasa hangella on vanha sanonta, jonka mukaan moni odottaa vasojen syntymää. Ensimmäinen vasa onkin jo kuulemma putkahtanut maailmaan Kutuharjun koeporotarhalla Inarissa.
Naarasporo eli vaadin voi jonkin verran säädellä kantoaikaansa. Jos talvi on pahasti kesken, se siirtää vasomista. Oikea vasontabuumi ajoittuukin Erkin päivän eli 18. toukokuuta tienoille.
– Sillä viikolla syntyy määrällisesti eniten vasoja, porotalousneuvoja Anna-Leena Jänkälä Paliskuntain yhdistyksestä kertoo.
Tarkoituksenamme on seurata Roosan vasomista suorana lähetyksenä. Sitä pääsee seuraamaan lehden verkkosivujen kautta.
Tarvitsemme lähetykseen paitsi tekniikkaa myös hyvää tuuria. Aiomme aloittaa lähetyksen kun hetki alkaa olla käsillä. Ajankohdan määrittelyssä luotamme poronomistajan asiantuntemukseen.
Poro kantaa vasaansa noin 220 vuorokautta. Urosvasaa se kantaa yleensä kaksi vuorokautta naarasvasaa pidempään. Vasonta tapahtuu poroilla yleensä helposti ja kestää noin 20−30 minuuttia. Tavallisesti syntyy yksi vasa. Kaksoisvasat ovat harvinaisia ja niiden selviytyminen on vielä harvinaisempaa.
Emme voi tietää lopputulosta, mutta toivomme parasta. Viime vuonna yksi tämän aidan vasoista syntyi kuolleena. Sekin on yksi mahdollinen vaihtoehto.
Toivottavasti pääsemme kuitenkin ihailemaan pientä elävää vasaa. Ne ovat syntyessään pehmoisen vasakarvan peitossa ja painavat tavallisesti vain neljästä kuuteen kiloa. Syntymänsä jälkeen vasa nousee heti ylös ja yrittää ruokailla. Se on täysin riippuvainen emänsä maidosta.
Katso video Roosasta:
Kuvaaja: Elina Melamies
Vasonnan lähestyessä osa poronhoitajista kokoaa omat vaatimensa vasotusaitoihin ja päästää ne vasonnan jälkeen takaisin laitumilleen. Pääosin porot kuitenkin vasovat luonnossa omilla vakiintuneilla vasoma-alueillaan.
Vaatimen vasontahetken lähestymisen näkee siitä, että se alkaa hakeutua omiin oloihinsa. Tämä auttaa vasaa leimautumaan omaan emäänsä.
Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuusta 19. elokuuta saakka. Tämä on poronhoitoalueella erityisen tärkeää, sillä vaatimen ja vasan joutuminen eroon toisistaan voi olla kohtalokasta.
Lähetys Roosa-poron vasomisesta näkyy tässä, kun vasominen alkaa: